Monumentaalityöt

Juho Rissasen tuotantoon kuuluu myös monumentaaliteoksia, suuria öljy-, fresko- ja lasimaalauksia. Hänen taipumuksensa suurimuotoiseen ilmaisuun ilmenivät jo taiteilijauran alussa. Aikakauden uudet taidesuunnat, symbolismi ja syntetismi, tukivat näitä pyrkimyksiä. Taiteilijat kiinnostuivat taas vanhasta freskotekniikasta. Toisaalta myös taiteen demokratisoituminen suosi monumentaalimaalausta. Julkisen luonteensa vuoksi se tavoitti laajat väestöpiirit.

Monumentaalinen aatemaalaus kukoisti 1800- ja 1900-luvun vaihteessa myös Suomessa. Kansallisromanttinen arkkitehtuurimme tarjosi taiteilijoille runsaasti tilaisuuksia toteuttaa suuria julkisten tilojen taideteoksia. Kansallisten aiheiden monumentaalinen tulkinta palveli myös poliittisia tavoitteita taistelussa autonomian puolesta.

Muiden taiteilijoiden tavoin Juho Rissanenkin hakeutui Italiaan tutkimaan varhaisrenessanssin suuria seinämaalauksia ja opiskelemaan freskotekniikkaa. Ensimmäisen freskonsa hän teki kesällä 1903 erääseen yksityistaloon Stazzeman vuoristokylässä Apenniineilla.

1900-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana Rissanen maalasi kolme työaiheista freskoa, joista kaksi Helsingin kaupunginkirjastoon sekä Rakentajia-nimisen freskon Kuopion museo- ja kirjastotaloon (nyk. Kuopion museo). Nilsiän kirkko sai vuonna 1907 Rissasen maalaaman alttaritaulun. Taiteilijan myöhempään julkiseen tuotantoon kuuluvat myös Suomen Kansallisteatterin lämpiön freskot (1928) sekä SOK:n pääkonttorin ja Suomen Pankin lasimaalaukset 1930-luvulta. Rissanen teki suuria öljymaalauksia myös yksityisille tukijoilleen, viipurilaisille kauppaneuvoksille Juho Lallukalle ja Wilhelm Hackmanille sekä tanskalaiselle öljytukkukauppias Alfred Olsenille.

Sivu päivitetty 10.2.2005